Heissan!
En ole kirjoittanut tänne ikuisuuteen. Nyt olisi taas aika ryhdistäytyä ja jatkaa. Näin alkuun ajattelin kertoa vähän kuulumisiani.
Elikkäs olen muuttanut pois nuorisokodista, elän nyt lähes normaalia perhe-elämää. Pitkästä aikaa tuntuu, että kaikki on suhteellisen hyvin. Kotona menee hienosti, arvet kädessä ovat kadonneet melkein kokonaan ja koulu sujuu. Hiljalleen alkaa taas palaamaan ote kynään ja kirjoittamiseen. Ainakin toivon niin.
Henkinen parantuminen on tuonut paljon uusia mietteitä, myös blogille uuden ulkoasun. Siitä huolimatta en lue ainoastaan pärjäämisestä kertovia kirjoja, usko todelliseen rakkauteen, en ole muuttunut paljoa. Sain ainoastaan vähän valoa elämään ja sen myötä uusia värejä siveltimeeni.
Tällähetkellä elämäni keskeisimpiä asioita ovat koulu ja sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen. Jälkimmäistä hankaloittaa se, että taas vaihteeksi on jalka paskana ja sen takia nilkutan kyynärsauvojen kanssa. Eli ei yhtään ylimääräistä kävelemistä. Ehkä talvi tuo tullessaan lumen ja pakkaset, ainakaan ei olisi niin harmaata ja synkkää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti