14. kesäkuuta 2011

Huono päivä...

Mulle ei annettu kunnon elämää.
Miks mua täällä koko ajan petetään.
Ihmiset hylkää, yksin jättää.
Mikä tässä ihmiskunnassa mättää?
Kun kaikki menee alas päin,
mä viimeeksi sen tänään näin.
kun melkein koko porukka yhtä tyttöä kiusas.
Ja arvaat varmaan kuinka se mun sydäntä kirpas.
Kun ihmiset jonkun yksin jättää,
liian pahalta se näyttää.
Kunpa mä jotain muuttaa voisin,
et jollain elämä menis toisin.

...onneksi jotkut hiljaisena ymmärsivät ja tukivat sitä tyttöä...

....se tyttö olin minä....

2 kommenttia:

  1. aw, tää runo on ihana omalla surumielisellä tavallaan :) Täällä ollaan sua tukemassa meidän pieni tyttö...

    VastaaPoista
  2. Kiitos <3 Paitsi että mä en oo pieni!

    VastaaPoista